Uusi ammatillisesta koulutuksesta annettu laki tulee voimaan 1.1.2018. Lakimuutoksella uudistetaan ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä, rahoitusta ja koulutusprosesseja.

Jatkossa työpaikalla tapahtuva oppiminen voidaan muun muassa järjestää oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Oppisopimuskoulutus säilyy pääosin nykymuotoisena. Sen sijaan nykyinen työssäoppiminen korvataan uudella koulutussopimukseen perustuvalla koulutuksella.

  • Oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia.
  • Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimus on ei-työsuhteinen koulutusmuoto, josta ei makseta palkkaa. Koulutussopimusta ei voida tehdä, jos opiskelija on jo ennen koulutuksen alkamista työsuhteessa koulutustyöpaikkaan, vaan tällöin koulutusmuodoksi tulisi valita oppisopimus.

Keskeinen muutos verrattuna aiempaan on muun muassa se, että jatkossa työpaikalla tapahtuva oppiminen suunnitellaan ja sovitaan tutkinnon osa kerrallaan. Oppisopimus voidaan solmia joko tutkinnon osaan tähtääväksi tai siten, että tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen. Koulutussopimuksesta sovitaan tutkinnon osa kerrallaan. Lisäksi oppisopimukseen ja koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta voidaan yhdistellä joustavasti opiskelijalle suunnitellussa osaamisen hankkimisessa.

Muutoksia alan tutkinnoissa ja osaamisvaatimuksissa

Kiinteistöpalvelualan nykyisten kahdeksan ammatillisen tutkinnon tilalle tulee vuonna 2018 kolme laaja-alaista ammatillista tutkintoa: puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto ja puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto.

  • Perustutkinnossa on kolme pääväylää: kiinteistönhoidon, toimitilahuollon ja kotityöpalvelujen osaamisalat, joiden tutkintonimikkeet ovat kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja ja kodinhuoltaja. Perustutkinto antaa myös jatkossa laajan ammattitaidon kiinteistöpalvelualalle.
  • Ammattitutkinnossa on perustutkintoa vastaavat osaamisalat, joiden tutkintonimikkeet ovat kiinteistönhoitaja (AT) tai tekninen kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja (AT) tai laitoshuoltaja sekä kodinhuoltaja (AT) tai henkilökohtainen avustaja. Ammattitutkinto tarjoaa pidemmälle menevää erityisosaamista alan monipuolisiin tehtäviin.

Tutkintojen sisällä on mahdollista räätälöidä nykyistä joustavammin yksilöllisiä osaamisyhdistelmiä kiinteistöpalvelualan moninaisiin tarpeisiin. Saman osaamisalan suorittaneilla voi olla toisistaan huomattavasti poikkeavaa osaamista. Erityisesti ammattitutkinnossa olevan toimitilahuollon osaamisalan kohdalla kannattaa olla tarkkana. Jos osaamisalan suorittanut on tutkintonimikkeeltään laitoshuoltaja, toimitilahuolto-osaaminen keskittyy sote-laitosten tarpeisiin. Saman osaamisalan suorittanut toimitilahuoltaja (AT) pystyy puolestaan vastaamaan osaamisellaan huomattavasti monipuolisempien toimintaympäristöjen palvelutarpeisiin.

  • Kiinteistöpalvelualan esimiestehtäviin suunnattu erikoisammattitutkinto on suunniteltu kiinteistöpalvelualalla esimiestehtävissä toimivien osaamistarpeisiin. Toisin kuin perus- ja ammattitutkinnoissa, erikoisammattitutkinnossa ei ole osaamisaloja eikä tutkintonimikkeitä.

Eri toimialojen käyttämä yleinen lähiesimiestyön ammattitutkinto tarjoaa jatkossa osaamista myös kiinteistöpalvelualalla palveluohjaajatason tehtävissä toimivien työnjohdollisiin tarpeisiin.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut päästä eroon toimialaa, sen asiakkaita ja alalle opiskelemaan hakeutuvia haitanneesta sirpaleisuudesta ja päällekkäisyydestä, erityisesti toimitilahuollon osaamisen kohdalla. Samalla on tarjoutunut mahdollisuus uudistaa ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimukset vastaamaan nykyistä paremmin kiinteistöpalvelualalla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista.